6.–29.4.2016 | Taidetalo | Souranderintie 7, 37100 Nokia

Johdannoksi

(Teksti näyttelyluettelosta)

Tämä näyttely on osa väitöstutkimusprosessiani, jossa tutkin saksalaisen taiteilijan, opettajan ja yhteiskunnallisen aktivistin Joseph Beuysin (1921–86) käsitettä sosiaalinen kuvanveisto. Näyttelyn teoksia voi ihmetellä sellaisinaankin, ilman selityksiä tai käsitteellisiä avauksia, mutta ne muodostavat yhdessä varsin monipolvisen käsitteellisen tai filosofisen kokonaisuuden; kaikki liittyvät toisiinsa tavalla tai toisella – jollei muutoin, niin tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen kautta. Tämän tekstin on tarkoitus antaa halukkaille eväitä tuon kokonaisuuden tarkasteluun. Ei välttämättä ole huono ajatus katsella teoksia ensin avoimin mielin, ja perehtyä vasta sen jälkeen niihin liittyviin teksteihin. Se varsinainen taideteos kun syntyy kuitenkin taiteen kohtaamisen hetkellä, jossain katsojan ja teoksen välissä, ei-kenenkään-maalla: tilassa, joka ei ole minun eikä sinun.

Sosiaalinen kuvanveisto sisältää suuria käsitteitä. Se pyörittelee sellaisia sanoja kuin halu, tahto, vapaus – ja (r)evoluutio. Käytän viimeistä termiä korvaamaan Beuysin käyttämää termiä evolutionary-revolutionary, jollaisena voimana hän taiteen näki. Beuysille taiteessa oli kysymys maailman muuttamisesta: taide oli ratkaisu maailman yhteiskunnallisiin ja ekologisiin ongelmiin. Taidekäsitteen laajentamisen myötä inhimillisen toiminnan lähes koko kirjo voidaan nähdä taiteena, ainakin kun teko on tietoinen ja sen intentio on yhteisen tai yleisen hyvän tuottaminen. Jos kuorin sinulle perunan ja teen sen mahdollisimman huolellisesti, jotta saisit hyvin kuoritun perunan, se on laajennetun taidekäsityksen mukaan taidetta. Beuysin kuuluisin slogan onkin ”Jokainen ihminen on taiteilija”.

Minulle (r)evoluutio tarkoittaa ennen kaikkea mielenmuutosta, sisäistä vallankumousta, oman (eksistentialistisen) vapauden tiedostamista ja sen valitsemista. Sillä me voimme parantaa tämän sairastuttamamme maailman, kunhan vain uskomme niin. Sosiaalinen kuvanveisto onkin ennen kaikkea pedagoginen metafora, se on (r)evoluution pedagogiikkaa. Teoksessani (R)evoluution aloituspanos (2015) on kaksi teesiä Beuysilta, kolmas (”imagine and realize”) on minun. Realize–sanalle ei löydy hyvää vastinetta suomeksi, sillä sen voi kääntää kahdella tavalla: ”ymmärtää” ja ”toteuttaa”. Toivon tämän näyttelyn saavan mielen hämmentymään, mielikuvituksen liikkeelle ja … no, mitä sen jälkeen sitten ikinä tapahtuukaan. …Leikkimielisyyttä ja huumoria unohtamatta – ilman niitä olemme jo mennyttä.

Nokialla 6.4.2016

Mainokset